Kunnostuksen kustannukset
Vesistöjen kunnostaminen on aina investointiluontoinen sijoitus terveellisemmän, puhtaamman ja viihtyisämmän ympäristön hyväksi. Investoinnin suuruus määräytyy kohteen laajuuden ja pilaantumisen asteen mukaan.
Ennen investointipäätöstä:
- on tutkittava nykytilanne
- arvioitava kunnostamiseen ja hoitoon käytettävissä olevat varat
- on selvitettävä kuinka hanke rahoitetaan
- ja onko kunnostustoimenpiteisiin saatavissa esim. kansallisia ja/tai EU-avustuksia.
Kunnostuksen suorittamiseksi ei ole oikotietä, vaan alustavat tutkimukset ja kunnostussuunnitelmat tulee aina tehdä harkiten ja huolella. Hyvillä suunnitelmilla säästytään myöhemmässä vaiheessa ikäviltä yllätyksiltä, joita saattaa tulla esiin varsinkin väärän kunnostustavan valinnalla. Suunnitelmien hinta on hankkeesta riippuen 0,5 ? 10 % kokonaiskustannuksista.
Eri menetelmien kustannukset
Kunnostamistoimenpiteistä ruoppaaminen on menetelmänä tehokas ja kestävä ratkaisu, mutta useimmiten kustannuksiltaan ylivoimaisen kallis. Edullisempi, mutta tehokkuudeltaan silti samanveroinen vaihtoehto on vesistön hapettaminen. Hapettamisen kustannukset ovat n. 20 kertaa edullisemmat kuin ruoppauksen.
Pohjan pöyhintä ja kemikaalien käyttö on kustannuksiltaan samaa luokkaa hapettamisen kanssa. Roskakalojen kalastuksella suoritettava biomanipulaatio on edellisiä hieman huokeampi vaihtoehto, mutta riittää harvoin itsestään vesistön kunnostamiseen. Tukevana hoitomenetelmänä se sitä vastoin on hyvä.
Eri menetelmien käyttö ei sulje toisiaan pois, vaan joissakin kohteissa voi olla tarpeen käyttää hapetusta, pöyhintää ja kemikaaleja sekä kalastusta jaksoittain, jotta saavutettaisiin paras ja mahdollisimman pysyvä lopputulos.
